Torkkelinmäen tunnelmia

Meillä on viime viikkoina sairastettu kovasti. Flunssaa, silmätulehdusta, sitkeää korvatulehdusta, kipeää vatsaa, rikkinäistä selkää ja miesflunssaa. Pikkuveli-parka on syönyt pari antibioottikuuria ja oireillut sitten kipeää vatsaansa. Meidän unikoulun jälkeiset tunnelmat on vähän latistuneet samalla, kun on taas joutunut heräilemään kipeää poikaa lohduttamaan. Samalla ollaan kuitenkin aika nuupahtaneina aloitettu Pikkuveljen synttäreiden suunnittelu. Kakku on vähän melkein jo tilattu (marraskuulle), koska joudun juhlia edeltävänä päivänä vähän bilettämään. Pakko ulkoistaa kakku siis. Juhlien teema tulee olemaan kuumailmapallot; nyt pohdinnassa tarjoilujen (pitää pystyä tekemään hyvissä ajoin!) lisäksi koristeet. Pilviä, sadepisaroita, ilmapalloja. Ja kaikki tietty mahdollisimman pienellä vaivalla, koska kiire tulee joka tapauksessa.  Aloitin juhlien suunnittelun jo alkukesästä kasaamalla Pinterestiin inspiroivia kuvia. Varsinkin tällaisessa vähäunisessa pikkulapsiperheessä su

Edelliseen tekstiin pieni korjaus. Huomattiin, että Miehen partaan oli ilmaantunut kokonainen laikku harmaita. Eli ihan ei ilman pysyviä taisteluarpia tästäkään unikoulusta selvitty.

Meillä on nyt unikoulua takana pari viikkoa. Ensimmäisen yön jälkeen Pikkuveljen unikoulu sujui aika sutjakkaasti. Miehen mukaan jopa iisimmin kuin siskonsa pari vuotta sitten; uusia harmaita partakarvojakaan ei tullut tällä kertaa! Vauva protestoi vähemmän ja ryhtyi jo ekana yönä nukkumaan pidempiä pätkiä. Nyt 2 viikkoa unikoulun aloittamisesta on sekaan mahtunut yksi putkeen nukuttu 9 tunnin yö, yksi pientä tutin asennusta vaatinut 10 tunnin yö ja useampia muutaman silittelyn vaatinutta hyvää yötä. Pääosin poika nukkuu noin 20-05, huh eli meillä noustaan melko aikaisin nykyisin! Takapakkia tuli odotetusti 10. yön kohdalla (Siskolla aikoinaan oli takapakki yhdeksännen yön kohdalla). Seuraavat yöt sujuikin taas jo normaalisti ja lapsi on tosiaan oppinut nukkumaan hienosti! Ollaan jopa ryhdytty suunnittelemaan pojan pinnasängyn siirtämistä lastenhuoneeseen.  On ollut tosi jännää - ja vapauttavaa - istua illalla tunnin verran ihan itsekseen! Miehen kanssa pohdittiin, että 1,5 vuo