Torkkelinmäen tunnelmia

Murmelin eka sana oli "äiti", 11 kuukauden korvilla. Se oli myös lapsen ainoa sana tosi pitkään. En edes alkuun oikein uskonut ekan sanan olemassaoloa, koska muksu käytti sitä etupäässä silloin, kun en ollut paikalla. Tietenkin. Sitten se välillä oli jo yleissana kaikelle, mitä lapsi halusi. Äidin lisäksi on sittemmin opittu "tää" (täällä) ja "S" (isi). Luultavasti muksu osaa myös sanoa "ei", joskaan se ei vielä ole kovin painokas; enemmänkin pään pudistelun yhteydessä vienosti lausuttu "aei". Usein lapsi sanoo hauskasti päätään pudistellen, vähän kuiskaten, "ei tätä", jos esittelen hänelle väärää videota tai laulan tyhmää laulua. Äitienpäivänä (vuosi ja lähes 3 kk) lapsi oppi tavallaan tokan kunnon sanan; mummolassa puutarhassa viilettäessään lapsi kohtasi kukkia luonnossa. Niitä on katseltu kirjoista kovasti ja olen niitä osoitellut aina luettaessa. Silloin pari viikkoa sitten muksu sitten sai vaarilta voikukan ja sanoi pä

  Oltiin siis viime viikko Murmelin ja meidän kaverien kanssa Nizzassa. Reissu oli oikein onnistunut, mitä nyt vuokrakämpän kanssa oli pientä säätöä. Meidän alunperin vuokraama kämppä nimittäin kärsi vesivahingon juuri meidän reissun alla, ja sitten jouduttiin pikapikaa valitsemaan toinen kämppä välitysfirman jäljellä olevasta valikoimasta. Kaikessa siinä säädössä sitten meni jotakin vinoon, sillä lentokentältä Nizzan keskustaan lähdettäessä ei saatu välitysfirman agenttia kiinni. Eikä sitten taksista eikä kadultakaan. Siihen asti suht reippaasti matkanneet pikkutyypit saivat hepulit, ja aikamme siinä kadulla arvottuamme kirjauduimme läheiseen hotelliin ekaksi yöksi. Loppuaika sitten kinasteltiin välitysfirman kanssa meilitse siitä, kuka korvaa mitä ja kenelle. Asiaa puidaan vieläkin firman toimarin kanssa. Muuten viikko sujui aika leppoisasti. Sää oli mukavan pehmeän lämmin, parikymmentä astetta, juuri sopiva pikkutaaperolle. Kokkailtiin jonkun verran kämpillä, ja syötiin pari k

Eilen juhlistimme Miehen kanssa tokaa hääpäiväämme. Oltiin varattu pöytä Patronasta, sillä viime vuotinen Boulevard Social oli pettymys (tosi vaihtelevaa laatua annoksissa) ja nyt kaivattiin jotain rennompaa. Syötiin kaksi ruokalajia ja juotiin parit drinkit. Tai no siis Mies joi törkykallista tuontiolutta ja minä tequila-pohjaisia drinksuja. Oli juuri sopivan relaa - tosin palvelu oli supernopeaa, ja oltiin tunnissa jo ulkona. Dinnerin jälkeen käytiin vielä yksillä Shakersissa (missä ihmeessä kaikki trendikkäät ihmiset nykyisin käy?? Kysyin vinkkejä drinkkipaikaksi tosi monelta kaverilta, eikä kukaan osannut ehdottaa mitään järjellistä paikkaa. Eikö kukaan enää käy ulkona!), ja sitten ruokakaupan kautta kotiin (lapselle mangoa, banaania ja avokadoa). Kotona otettiin vielä vähän skumppaa ja katseltiin tv:tä. Villi meno :) Nyt lauantaina päivällä kipaisin apteekkiin ja testailemaan ravintolapäivän antimia, huomenna sitten Nizzaan. Meillä on ollut pieniä vastoinkäymisiä, kun torstai

Meidän muuton jälkeen ollaan vähän repsahdettu nukkumisjärjestelyissä. Murmeli siis periaatteessa nukkuu omassa sängyssään omassa huoneessaan. Jos muksu kumminkin herää keskellä yötä, ei olla kauheasti jaksettu nukutella ja tassutella lasta uudelleen uneen sinne omaan sänkyynsä, vaan otetaan nukkumaan meidän väliin. Varsinkin Mies tuntuu oikein odottavan sitä, että saa hakea lapsen viereen nukkumaan. Nyt Murmelin ollessa kipeänä mies jopa kerran haki lapsen meidän väliin täydessä unessa! Murmeli oli tosin silloin aika kipeä. Tässä nyt hyvää vauhtia opetetaan lasta huonoille unitavoille taas, toisaalta Murmeli nukkuu tällä hetkellä niin rauhallisesti, että ollaan kaikki saatu nukuttua ihan hyvin samassa sängyssä. Ja onhan se pieni tuhisija ihana siinä lähellä. Eikä se varmaan rippikouluiässä enää siinä viihdy. Murmelin viime viikkoisen saikkupäivän aikana kotona oli muuten tehty pieniä muutoksia. Keittiökaappien laatikoita oli teipattu kiinni ja syöttötuolin jalkatuki, jolle Murmeli nii

Ollaan viime päivinä juostu ankarasti taas vaunuliikkeissä. Meillä on vanhat käytetyt McLarenin matkarattaat, ja olen ollut aika tuskastunut siihen, kun rattaiden selkänoja on rikki, jarru ei toimi, ja kunnollista jalkatukea ei ole. Enkä tykkää yhtään siitä, että työntöaisa on kahdessa osassa. Eli jos tarkoitus on, että lapsi nukkuu edes joitakin päikkäreitä rattaissaan Nizzan reissussa, niin uudet rattaat on pakko hankkia. Ja nopeasti; reissuun on enää viikko aikaa! Kävin muutama viikko sitten jo parissa liikkeessä (mm. Sellon Vauvatalo Johanna, Petikon Lastentarvike) ja suoritin armotonta googlailua. Luin melkoisen kasan keskustelupalstojen eipäs-juupas jauhantaa aiheesta. Ja tulin siihen tulokseen, että rattaita on pakko käydä itse testaamassa, koska hankinta on selvästikin aika henkilökohtainen. Tein listan toivotuista ominaisuuksista: Kunnollinen säädettävä jalkatuki päikkäreitä ajatellen Selkänojan saa pystyasennosta myös lähes makuulle Kunnollinen kuomu aurinkosuojaksi

...Ei alkanut lupaavasti. Murmelille nousi kova kuume, ja lääkärikäynnin jälkeen diagnoosi oli kurkunpääntulehdus. Mummun piti tulla hoitamaan Murmelia, mutta päätimme, että pientä potilasta jääkin hoitamaan isä. Onneksi pari päivää sairastettuaan Murmeli oli aamulla jo pienestä kuumeesta huolimatta suht hyväntuulinen. Heräsin reippaana kuudelta, ja pääsin lähtemään kotoa kahdeksalta. Aika vierähti aamuimetyksessä, sopivien vaatteiden etsimisessä, yhteisellä aamupalalla jne. Miten ihmeessä homma hoituu sitten, kun Murmeli menee syksyllä ihan oikeasti hoitoon?! Kaksi tuntia on aika pitkä aika aamulla, ja nyt ei edes tarvinnut pukea ja pakata lasta matkaan mukaan! Valmiiksi jo murehdin aikaisia aamupalavereita ja lapsen hoputtamista hoitoon. Muuten aamu tänään sujui leppoisasti ja Murmeli jäi ihan hyväntuulisena isin kainaloon vilkuttamaan. Ulkona tietty karsea sää, naftaliinista kaivetut vanhaan elämään kuuluneet siistit nahkasaappaat puristi levähtäneitä mutsijalkoja ja huolella asete

Närkästyneen sellaisen esitti mieheni edellistä blogikirjoitusta luettuaan. Hän haluaa korostaa, ettei niinkään ollut poissa kuvioista JUHLIMASSA kahta päivää, vaan vappuaattona oli kyllä ensin töissä ihan normipäivän. Ja vasta SITTEN katosi juhlimaan. Tarkalleen ottaen hän ei siis juhlinut kahta päivää, vaan ainoastaan puolitoista. Tästä ilkeämielisestä kirjoittelustani huolimatta vietettiin viikonloppuna laatuaikaa yhdessä. Mies vei meidät sunnuntaina mm. skumpalle Stockalle :) Kun nyt alkukuu oli näin lupaava, odotan innolla äitienpäivää!

Luojan kiitos vappu on ohi. Meillä nimittäin Mies katoaa kätevästi vappuna kahdeksi päiväksi, ja tänäkin vuonna leikin yksinhuoltajaa. Kahden päivän jälkeen olinkin sitten niin puhki, ettei mitään rajaa. En tajua miten jotkut pyörittää tällaista useammankin lapsen kanssa joka päivä.. Vappupäivänä pidettiin mutsiporukalla brunssia. Muksut puuhastelivat ihanassa sovussa, ja syötiin navat paukkuen parsapiirasta, feta-mansikkasalaattia ja jälkkäriksi mudcakea. Kuka ikinä väittikään, ettei yksivuotiaat vielä hahmota muita lapsia oikeina ihmisinä, on kyllä ainakin osittain väärässä. Brunssimuksut nimittäin ihan selvästi teki juttuja yhdessä! Päikkärien jälkeen käytiin Murmelin kanssa vielä Lintsillä. Se oli ehkä hieman virhe, sillä oli ihan tajuttoman kylmä. Pakkasin lapsen onneksi aika hyvin ja tajusin itsekin vetää kevyttoppatakin päälle. Murmeli tykkäsi kyllä laitteista. Lapsi istui niissä naama peruslukemilla, ja ehdin jo ajatella, ettei touhu nappaa yhtään, kunnes