Torkkelinmäen tunnelmia

Tämän ohjeen bongasin alkuvuoden Kodin Kuvalehdestä. Tähän aika isohkoon (noin 10 cm x 25 cm) levyyn tuli: 400 g valkosuklaata kourallinen macademia-pähkinöitä kourallinen vaahtokarkkeja pilkottuna kourallinen marenkia pilkottuna kuivattuja marjoja  Suklaa sulatetaan mikrossa tai vesihauteessa. Valkosuklaa palaa herkästi joten kannattaa vahtia sulatusprosessia hieman. Suklaaseen voi sekoittaa osan mausteista ennen levitystä; itse levitin mausteet päälle jälkikäteen. Käytin leivinpaperilla vuorattua uunivuokaa. Suklaasta voisi myös tiputella pienempiä pyöreitä nappeja leivinpaperin päälle, ja ripotella mausteita päälle. Lopuksi koko homma peitetään ja jäähdytetään viileässä. Määrät voisi puolittaa, ja suklaan valuttaa vähän pienempäänkin astiaan.

Joitakin vuosia sitten, ennen tuota kohtalokasta juhannuspäivän iltaa jolloin kohtasin Miehen autioituneen Helsingin yössä, törmäsin jossakin yhteydessä viittomakielen opettamiseen vauvoille. Mietin tuolloin, että jos joskus saan lapsen, aion myös kokeilla tätä. Aloitimmekin viittomien käytön toiveikkaana jo 4,5 kk iässä. Suomessa (kuuleville) lapsille opetetaan viittomakieltä ainoastaan tapauksissa, jossa puhuminen on syystä tai toisesta viivästynyt tms, mutta ihan tavallisenkin vauvan voi opettaa viittomaan. Ideana on, että lapsen motoriikka kehittyy aiemmin kuin puheen tuottamiseen tarvittavat taidot, ja oppiessaan viittomaan lapsi pystyy ilmaisemaan tarpeensa tehokkaammin jo kuukausia ennen ensimmäisiä sanojaan. Tai ainakin pystyy kommunikoimaan tehokkaammin ennen kuin puhe alkaa vielä kunnolla soljua. Tämän pitäisi vähentää mm. kommunikaatiokatkoksista johtuvaa turhautumista. Viittomaan opetelleet lapset myös (jenkeissä tehdyn tutkimuksen mukaan) ilmeisesti oppivat puhumaan nope

Murmelin 1-vuotissynttärit oli viimein eilen. Torstai ja perjantai vedettiin ihan minuuttiaikataululla, että saatiin kaikki piparit koristeltua ja muut leivonnaiset tehtyä. Lauantainakaan ei juuri luppoaikaa jäänyt! Juhlat sujui kivasti muutamaa kommellusta lukuunottamatta; samoin harmillinen ylläri oli Murmelin noin viidessadas flunssa sitten marraskuun. Pieni nuhanenä oli alkuun vähän itkuinen, mutta bileiden jatkuessa alkoi kyllä sitten nauttia vähän hänkin olostaan. Murmelin synttäri-mini-cupcake Juhlapaikalla oli avotuli kielletty, joten luovuin kokonaan kakusta. Murmelin synttärikakkuna toimi siten mini-kokoinen cupcake. Muksun ilme oli kyllä näkemisen arvoinen :) Ekaksi tyyppi musersi cupcaken kuorrutuksen kämmeneensä, ja sitten hotkaisi sen yhdellä kertaa suuhunsa. Sen jälkeen mutusteltiin kakkuosaa antaumuksella. Ja hymyiltiin leveästi! Lapsi on selvästi tullut äitiinsä herkkujen suhteen :) Hieman skeptinen kakun ihmettely ja tarkastelu... Ekan haukun jälke

Ennen lapsen saamista ihmettelin useinkin äitejä vaunuineen lauantairuuhkassa tai Hulluilla Päivillä, tai sivuutin rattaiden kanssa jossakin ovensuussa kamppailevan naisen mitään ajattelematta. Nyt itse lähes vuoden rattaiden kanssa liikuttuani olenkin törmännyt kaikenkarvaiseen välinpitämättömyyten, tylyyteen ja suorastaan vihamieliseen käytökseen. Suomessa on totta totisesti yllättävän paljon ihmisiä, joita lasten olemassaolo, rattailla liikkuvat ihmiset ja lapsiperheet noin yleisesti ottavat päähän. Kaupoissa et saisi käydä, koska rattaat tukkii ihmisten tien. Eihän nyt kotona ollessa tarvitse uusia vaatteita, ruokaa tai juuri mitään muutakaan. Julkisiin pääset aina viimeisenä, ja mielellään saisit olla hieman anteeksipyytävänä niiden rattaiden kanssa. Hisseihin ei sinulla varmasti ole kiire, sinähän olet vapaalla! Niin että hyvin voit odotella seuraavaa. Sama se, onko muksulla kakka pöksyssä, nälkä tai julmetun kuuma. Ei tietenkään sinulle tarvitse pitää ovea auki, ymmärtäisit n

Murmelin viikonloppuna jo rauhoittunut flunssa sai maanantai-iltana uuden käänteen, ja nyt ollaan molemmat kamalassa räkätaudissa. Baby Vac kaivettiin taas naftaliinista ja siitä on imurin kanssa tullut pysyvä kaluste olkkarissamme. Murmeli ei laitetta enää oikein arvosta, joudun pitelemään lasta paikallaan, vaikka ohjeissa käsketään odottamaan, kunnes lapsi on rauhallinen (just joo...). No joka tapauksessa laite toimii hirveän hyvin, ja pienen huudonkin kestää kun saa valtavat määrät limaa imaistua pienen nenästä. Oikeasti haluaisin käyttää laitetta itseeni. Niistäminen on niin rankkaa. Eilen aloitin kuitenkin, Murmelin päikkärien aikaan, valokuvakirjan kakkososan tekemistä. Eka osa, lapsen ekat 6 kuukautta, oli 92 sivuinen...! Oli vähän vaikeuksia karsia kuvia, joten kirjasta tuli aika paksu! Tämä seuraava osa on siis 1-vuotisbileisiin asti, ja sitten siirryn varmaan tekemään vuosikirjoja, siis tyyliin meidän perheen vuosi 2014 jne. Päällimmäisenä hääkirja, alla hieman isok

Leipominen Murmelin synttäreitä varten on alkanut! Operaatio alkoi pakastimen tyhjennyksellä. Meillä on pienenpieni pakastin, ja sen 2,5 hyllyä ovat täynnä Murmelin ruokia, marjoja ja muuta. Aloitin homman syömällä Murmelin ristiäisistä (viime huhtikuussa...) yli jääneet macaronsit. Illalla syötiin pakastettua leipää, ja Murmeli vetelee pakastettua bataattia, parsakaalia, hirvenlihaa ja linssimuhennosta sen kun kerkiää. Siltikään pakastimessa ei ole vielä tilaa 30 mini quichelle! Aloitin myös koristeiden teon. Haluaisin ripustaa juhlatilan ovensuuhun samanlaista palloköynnöstä kuin Murmelin 6 kk juhlissakin, mutta laskin, että tarvitsisin köynnöstä tällä kertaa noin 20 metriä... Eli vähän epäilyttää nyt tämä suunnitelmani. Muiden koristeiden kanssa on helpompaa, koska aion kierrättää ristiäisiä varten tehtyjä koristeita. Pari kivaa uutta juttua on myös tulossa, mutta niistä lisää myöhemmin! Cup caket ja koristeita Murmelin ristiäisissä (nimi siis on tuossa ympyrän keskellä :)

Tämän herkullisen, nopean ja helpon pähkinäisen feta-pinaatti-ohraton (?) kehitti ystäväni taannoin ollessaan meillä iltaa viettämässä. Teimme kokatessa vielä jatkokehitystä (eli lisättiin sekaan kaapista löytyneitä taateleita) ja lopputulos oli kyllä melkoisen onnistunut! En nyt ole ihan varma oliko tämä varsinaisesti ohrattoa, kun tehtiin ihan eri tavalla kuin risotto, maku ja koostumuskin oli ihan erilaista. Mutta koska en ole koskaan maistanut ohrattoa, kutsutaan nyt tätä sillä nimellä... Sen verran nälkä on ollut molemmilla syöntikerroilla, että kuvan ottaminen on muistunut mieleen vasta puolessa välissä lautasta. Lisään siis kuvan joskus myöhemmin. Pähkinäinen feta-pinaattiohratto 4 dl täysjyväohraa (esim Torino) 6 dl vettä 0,5 kasvisliemikuutio 2 porkkanaa kuorittuna ja pieneksi pilkottuna rasia babypinaattia, poista mahdolliset puumaiset varret ja huuhtele kourallinen taateleita pilkottuna (tai aprikoosia, viikunaa tms makeaa) kourallinen cashew-pähkinöitä fetaa oman maun m

Jotain on pielessä, kun toista kertaa kahden viikon sisään käydään Miehen kanssa keskustelua siitä, pitääkö iso avonainen haava (josta roikkuu joku pieni suolenpätkäkin vielä) käydä tikkaamassa vai ei. Ja ihan kaikille miehille tiedoksi, puolisosi tuskin ilahtuu siitä, että joutuu aamutuimaan tahranpoisto-operaatioon. Veritahran irrotus valkoisesta kangassohvasta ei ole muuten mikään helppo nakki. Että jos meinaat vuotaa verta, tee se jossain muualla kuin vaimosi valkoisella sohvalla! Tällaisia parisuhdevinkkejä tällä kertaa. PS kiinnostuneille tiedoksi; käytin kahdenkokoisia topsyja, dr. Beckman -merkkistä tahranpoistoainetta ja kylmää vettä. Tahranpoistoaineen annoin vaikuttaa ohjetta pidempään. Tahra jotakuinkin hävisi, mutta kankaassa näkyy kohta jota käsiteltiin hieman eri värisenä länttinä. Sitä aion vielä käsitellä kosteuspyyhkeillä. Eli kosteuspyyhettä kostutetaan vielä vähän vedellä, ja sitten sitä läntin rajaa häivytetään pyyhkeellä. PPS toinen vinkki: jos tahdot eroon kakkap