Torkkelinmäen tunnelmia

Voi Mies-parkaa. Joululoma alkoi, ja tyyppi päätti VALVOA. Telkkarista tuli viikko sitten Iron Sky, ja se alkoi klo 22.15. Mies halusi ehdottomasti katsoa leffan, koska tallentava digiboksimme suli muutama viikko sitten. Tähän väliin huomautuksena, että koko tuntemisemme aikana Mies on kotona pystynyt katsomaan elokuvan alusta loppuun asti nukahtamatta vain pari kertaa. No, nyt herra uhosi, että hänellä on suunnitelma. Suorastaan idioottivarma suunnitelma. Lapsen mentyä nukkumaan hän aikoo ensin hakea meille siideriä, koska jääkaapissa ei ole skumppaa ja ensimmäistä lomapäivää pitää jotenkin juhlistaa. Sitten hän aikoo pelata pleikkaa kymmeneen asti. Sitten hän aikoo katsoa leffan niin epämukavassa asennossa, ettei kertakaikkiaan pysty nukahtamaan. Olin hyvin skeptinen ja ehdotin vetoa. Sovimme, että häviäjä tarjoaa seuraavana päivänä kahvit/teet toiselle ja saa valita vielä kahvilankin.     En ole ehkä koskaan voittanut mitään vetoa näin helposti. Mies nimittäin nukahti kahdeksan

Tällä viikolla on ollut taas kumman kiireistä. Siis kahdelle äitiyslomalaiselle. Ollaan mm. käyty neuvolassa: Murmeli täytti 10 kk ja painaa nyt 9,1 kg. Pituus on 72,3 cm. hengailtu mummun kanssa ja syöty ihan mahdoton määrä suolakaramelli-cupcakeseja tehty päiväretki Selloon leivottu taatelikakkua ja joulutorttuja shoppailtu lapselle jouluasua (ja vähän muutakin) ja joululahjoja tavattu kavereita, niin lapsi- kuin aikuiskavereitakin pesty pyykkiä. Huokaus. päivitelty kaaosta kotona... kaivettu lapsen suusta lukematon määrä nöftää, paperia, pahvia, hiekoituskiviä ja muuta tähdellistä pohdittu yksivuotissynttäriasun väriä (pinkki) koitettu saada lapsesta kuva tonttulakki päässä treenattu kävelemistä ja seisomista ilman tukea koristeltu kuusi! ja tyhjennetty ruokapöytä kuusen alta. Kaikki kama siirtyi avokeittiön tasoille, joten nyt keittiö on painokelvottomassa kunnossa. ihmetelty miehen firman joululahjaa (järjetön läjä HK:n lihatuotteita, kolesterolit kattoon -hengess

Olimme sopineet ystäväni kanssa, että leivomme ennen joulua jotakin yhdessä. Kuvittelin hänen haluavan leipoa jotakin jouluhenkistä, mutta päädyimmekin sitten eilen tekemään työlistallani jo kauan olleita salted caramel cupcakeseja. Olen nimittäin jo pitkään keräillyt erilaisia salted caramel -ohjeita Pinterestiin; New Yorkissa joskus kauan sitten maistoin aivan taivaallista suolalla maustettua caramel-jäätelöä muistaakseni mudcaken kyljessä Gordon Ramsayn Maze-ravintolassa. Tutkailimme useita reseptejä ja alun epäonnistuneen karamellisiirappi-kokemuksen jälkeen vaihdoimme lennossa puolet jo valitusta ohjeesta toiseen. Välissä piti piipahtaa kauppaan ostamaan lisää sokeriakin. Ohje on ehkä hieman työläs, kun ensin pitää keitellä toffeetkin, mutta lopputulos oli kyllä ihan tajuttoman hyvä. Jos siis makeasta pitää! Tässä yhdistyy ihanalla tavalla makeus ja hitunen suolaisuutta. Nassutimme cupcakeseja, kuorrutetta ja toffeetakin melkoisen määrän, ja niitä jäi vielä molempien perheil

Tämän teeman voi tiivistää yhteen ytimekkääseen toteamukseen: AU. Murmelin söpöjen ylähampaiden puhjettua on imetys muuttunut aika kivuliaaksi kokemukseksi. Rinnoissa on kipeät punaiset hiertymät niillä kohtaa, mihin vauvan hampaat yleensä asettuvat. Lapsi ei pure, mutta pelkkä terävien hampaiden olemassaolo jäytää ihoa niin, että samoja tuttuja imetysasentoja ei voi enää juurikaan käyttää. Olen koittanut kehitellä vaihtoehtoisia imetysasentoja, mutta ergonomisuus on niistä kaukana. Koko hommasta on tulossa ihan tosi epämukavaa, ellei sitten iho ala pikkuhiljaa tottua näihin teräviin pikkuhampaisiin... Ihan vielä en haluaisi imetystä lopettaa, kun Murmeli tuntuu vielä ihan sylivauvalta ja pieneltä hörpyttelijältä. Yösyöttöjen lopettamisen jälkeen ei tiehyttukoksiakaan enää ole tullut. Miten ihmeessä te muut olette ratkaisseet tämän hammasongelman, kun lapsi ei tosiaankaan pure?? Onko imetys loppunut hampaiden tuloon? Onko valoa tunnelin päässä, vai tähänkö se tosiaan tyssää?

Tänä vuonna joulu lähestyy aika paljon rennommissa merkeissä kuin viime vuonna. Silloin olin juuri jäänyt äitiyslomalle, ja väkersin hirveällä kiireellä kaikenlaista; valtavan työläitä lahjapakettivirityksiä, viimeisen päälle itse koristeltuja pipareita ja kaikenlaista jouluunkuulumatontakin käsityötä pesänrakennusvietin vallassa. Tänä vuonna olen ostanut joululahjat hyvissä ajoin, onneksi. Murmelin kanssa kun ei kauheasti shoppailla. Olen oppinut omalta äidiltäni sen, että ympäri vuotta kannattaa pitää silmiä auki mahdollisten joululahjaideoiden varalta. Sopivat lahjat voi ostaa pikkuhiljaa ja sitten varastoida kaapin perälle, ja joulun alla säästyy aika paljolta stressiltä. Samoin mahdollisimman monen kanssa kannattaa sopia, ettei lahjoja vaihdeta ollenkaan (ellei sitten ihan hirveän kiihkeästi halua niitä lahjoja itsekin). Minulle riittää, että aattona saa riisipuuroa, pääsee saunaan ja saa syödä hyvin ja päälle suklaata mahdollisimman monessa eri muodossa. Meillä ei syödä joulu

Varoitus! Sisältää joululahjavinkkejä :) Murmelin lempilelut vaihtelevat hieman ihan viikoittain. Jotkut lelut pitävät pintansa koko ajan, ja toiset jäävät välillä unohduksiin. Mitä kummemmat esineet kelpaavat leluiksi, myös omat sukat. Ollaan saatu iso osa leluista käytettynä kavereilta; muutama kirja on ostettu kirpputorilta. Tällä hetkellä eniten leikitään näillä: Vasemmalla oleva Liberon amppari oli suursuosikki vähän pienempänä. Joskus se kelpaa pureskeltavaksi vieläkin. Keskimmäinen hieman kulahtanut leijona tuli lelumaton mukana; siinä on mukavat suuhun mahtuvat käpälät. Kissatossut ovat H&M:stä ja Murmelille pieneksi jääneet; yllättäen tossut ovat suosikkileluja. Kisulin on Murmelin kummitäti tuonut Lontoosta. Se on myös ollut yksi suosikeista. Lue Molliksen koskettava tarina täältä . Mollis on Lamaze-sarjaa, eikä oikein kiinnosta Murmelia juuri tällä hetkellä. Sopii ehkä vähän nuoremmille? Alkuperäinen Mollis löytyi kirppikseltä, mutta sitä saa esim Amazon

Mies kommentoi tässä juuri, että blogissa pitäisi olla vähemmän kakkuohjeita ja enemmän vauvajuttuja. No, tässä tulee :) Osallistuin hiljattain yhteen väitöskirjatutkimukseen, jossa piti viikon ajan kirjata muistiin mitä tehtiin, missä oltiin ja miten minnekin päästiin. Väitöskirja tutkii lapsiperheiden tilankäyttöä, siis kaupunkitilan. Huomasin päiväkirjaa tehdessä, miten samanlaisia meidän päivät on... Ja miten paljon kuljetaan samoissa paikoissa ja samoja reittejä. Jostain syystä meidän vaunulenkitkin suuntaa aina samoille suunnille, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Tämä varmaan juontaa juurensa siihen, kun Murmeli oli ihan pieni, ja saattoi päiväunilta herättyään saada melkoisen hepulin rattaissaan. Silloin oli hyvä, jos oli jossakin metron lähellä, niin päästiin nopeasti rauhoittumaan kotiin. Joka tapauksessa meidän päivärytmi, nyt Murmelin ollessa 9,5 kk ikäinen, näyttää jotakuinkin tältä: Herätys on nyt vakiintunut noin 5.30 kieppeille. Murmeli nukkuu 9 tuntia, ja yleensä aik

Sunnuntaina siivosimme taas ankarasti, sillä eilen meillä oli nyyttäribrunssi samalla äitiporukalla kuin lokakuussakin. Pakko toistaa itseäni ja sanoa, että kotiin kannattaa tasaisin väliajoin kutsua ihmisiä, koska se pakottaa siivoamaan. Onpas mukavaa kun kaikki epämääräiset läjät, pyykkikasat ja muut on jemmattu jonnekin pois silmistä :) Tarjolla tällä kertaa oli kasvis-fetapiirakkaa, salaattia, hummusta, viininlehtikääryleitä ja patonkia, ja jälkkäriksi tein jäädytetyn suklaa-juustokakun ja mansikkasuklaa-cupcakeseja. Alkuun joimme ihanan jouluista kaneli-rooibos-juomaa. Tätä teenkin koko joulukuun glögin sijaan! Kaikki oli taas superherkullista ja mikä parasta, tähteitä jäi juuri sen verran, että saatiin illalla vielä uusi satsi kaikkea. Kaneli-rooibos-juoma (4 annosta) 1 litra vettä 1 kanelitanko 3 tl rooibos-teetä (käytin Forsmanin Joulu-rooibos-sekoitusta, jossa on mausteina mm. vaniljaa ja kanelia). Vaihtoehtoisesti esim 3 teepussia vaniljalla maustettua rooib