Imetyksen lopettamisesta
Olen tässä viime viikkoina kovasti pohtinut sitä, miten imetys kannattaisi lopettaa. Murmelihan täytti 1 vuotta jo helmikuussa. Tosi hankalan alun jälkeen kyllä tosi hassua, miten nyt pitää pohtia ihan tätä lopettamistakin! En olisi vuosi sitten uskonut, että imetys ollenkaan kunnolla onnistuisi, saati sitten että se jatkuisi näin pitkään. On ollut haastetta; hitaasta maidonnoususta tiehyttukoksiin, rintaraivareihin ja teräviin pikku hampaisiin. Ja nyt sitten ollaan tien toisessa päässä, haikeinkin tunnelmin.
On näköjään kahdensorttisia lapsia; toiset lopettavat ihan itsestään, ja toiset pitää vieroittaa. Meidän murunen kuuluu jälkimmäiseen porukkaan. Koitin googlettaa ja selvittää, miten homma kannattaisi hoitaa. Kauhean hyviä ohjeita en löytänyt, lähinnä neuvotaan vähentämään pikkuhiljaa, mutta ei sitä, miten. Nyt vihdoin (osittain vahingossa) ollaan matkalla oikean suuntaan.
Muutama viikko sitten oltiin nimittäin Tukholmassa, ja siellä kaiken toiminnan ja tohinan tuoksinnassa meiltä jäi päivän kolmas, keskimmäinen, imetyskerta väliin. Jatkoin tätä kotiinpäästyäkin, eikä Murmeli ihan hirveästi ole maitoa päiväsaikaan kaivannut. Joskus iltapäiväpäikkärien päätteeksi maidosta olisi vielä apua, kun lapsi herää uniltaan kiukkuisena. Vesihuikka, välipala ja joku hauska toiminta kuitenkin usein auttaa.
Seuraavaksi, nyt lauantaina, pari viikkoa myöhemmin, jätettiin iltaimetys. Sekin puoliksi vahingossa ajoituksen suhteen; muuten olinkin jo päättänyt, että se sai jäädä. Murmelilla oli tapana torkahtaa iltamaidolle, ja sen jälkeen piti aina joko herätellä vielä puurolle ja pesulle tai jättää hammaspesu väliin jne. Herättäminen iltaisin ei ole kauhean hauskaa puuhaa. Nyt lauantaina olin kuitenkin kovalla kiireellä lähdössä kaverin synttäreille, ja siinä kiireessä sovimme Miehen kanssa, että nyt saa jäädä maidot kokeeksi. Murmeli löysi hauskaa puuhaa juoksentelemalla puolisen tuntia edestakaisin parvekkeella eikä ollut kaivannut äitiä saati sitten maitoa yhtään. Ei ole kaivannut sen koommin.
Nyt siis Murmelin ollessa vuosi ja 2 kuukautta, meillä on enää jäljellä aamuimetys. Sitä lapsi osaa itse pyytää ja selvästi kaipaa (miksiköhän ollenkaan opetimme tuon "maitoa"-viittoman...). Luulen kuitenkin että siitäkin päästään suht pienellä vaivalla kun on tarpeen; mahdollisimman nopealla aamupalalla ja korvaavalla toiminnalla. Toistaiseksi vielä hetki jatketaan tosin, lähinnä siksi etten itse henno vielä luopua siitä. Kesään mennessä kuitenkin tavoitteena on lopettaa imetys ihan kokonaan.
Meillä on muutenkin ollut haipakkaa. Lisäksi meidän macin virtapiuha on sillä tavalla solmussa, ettei se enää lataa konetta. Muuttokuvioiden takia rahat on niin lopussa, ettei voida ostaa uutta. Sen takia on jäänyt kaikki koneenkäyttö; myös blogipäivitykset. Murmeli tosin on tyytyväinen, kun ei tarvitse kitistä mutsia pois koneelta ollenkaan :) Murmeli on nimittäin nyt siinä iässä, jossa hiffaa yllättävän paljon juttuja, oma tahto alkaa olla tosi vahva välillä, ja itsekseen puuhaaminen ei oikein kiinnosta. Toisaalta vierastaminen alkaa pikkuhiljaa väistyä, ja tilalle on tullut uteliaisuus uusia ihmisiä kohtaan. Murmeli on oppinut paljon uusia viittomia, uusin on "isi", samalla lapsi sanoo "SS". Eli teoria uuden sanan ja viittoman oppimisesta toimii! Murmeli siirtyi myös nukkumaan omaan huoneeseensa viime viikolla. Sitäkin jännitin ihan turhaan, muksu ei ollut moksiskaan ja nukkuu siellä ihan tyytyväisenä. Aamulla lapsi huutelee sängystään äitiä, kun on herännyt.
Tällä viikolla tiedossa on siivousta, järjestelyä ja vielä kerran siivousta. Edelleenkään meillä ei ole kaikki kamat purettuna ja paikoillaan. Saatiin sentään lainaan vaaterekki, kun eteisen kaapissa ei vieläkään ole sisuksia. Ilmeisesti ainoat vaihtikset sellaisiksi ovat Elfa ja Ikean Algot (tms). Kumpikaan ei oikein innosta... Saa vinkata parempia!
On näköjään kahdensorttisia lapsia; toiset lopettavat ihan itsestään, ja toiset pitää vieroittaa. Meidän murunen kuuluu jälkimmäiseen porukkaan. Koitin googlettaa ja selvittää, miten homma kannattaisi hoitaa. Kauhean hyviä ohjeita en löytänyt, lähinnä neuvotaan vähentämään pikkuhiljaa, mutta ei sitä, miten. Nyt vihdoin (osittain vahingossa) ollaan matkalla oikean suuntaan.
Muutama viikko sitten oltiin nimittäin Tukholmassa, ja siellä kaiken toiminnan ja tohinan tuoksinnassa meiltä jäi päivän kolmas, keskimmäinen, imetyskerta väliin. Jatkoin tätä kotiinpäästyäkin, eikä Murmeli ihan hirveästi ole maitoa päiväsaikaan kaivannut. Joskus iltapäiväpäikkärien päätteeksi maidosta olisi vielä apua, kun lapsi herää uniltaan kiukkuisena. Vesihuikka, välipala ja joku hauska toiminta kuitenkin usein auttaa.
Seuraavaksi, nyt lauantaina, pari viikkoa myöhemmin, jätettiin iltaimetys. Sekin puoliksi vahingossa ajoituksen suhteen; muuten olinkin jo päättänyt, että se sai jäädä. Murmelilla oli tapana torkahtaa iltamaidolle, ja sen jälkeen piti aina joko herätellä vielä puurolle ja pesulle tai jättää hammaspesu väliin jne. Herättäminen iltaisin ei ole kauhean hauskaa puuhaa. Nyt lauantaina olin kuitenkin kovalla kiireellä lähdössä kaverin synttäreille, ja siinä kiireessä sovimme Miehen kanssa, että nyt saa jäädä maidot kokeeksi. Murmeli löysi hauskaa puuhaa juoksentelemalla puolisen tuntia edestakaisin parvekkeella eikä ollut kaivannut äitiä saati sitten maitoa yhtään. Ei ole kaivannut sen koommin.
Nyt siis Murmelin ollessa vuosi ja 2 kuukautta, meillä on enää jäljellä aamuimetys. Sitä lapsi osaa itse pyytää ja selvästi kaipaa (miksiköhän ollenkaan opetimme tuon "maitoa"-viittoman...). Luulen kuitenkin että siitäkin päästään suht pienellä vaivalla kun on tarpeen; mahdollisimman nopealla aamupalalla ja korvaavalla toiminnalla. Toistaiseksi vielä hetki jatketaan tosin, lähinnä siksi etten itse henno vielä luopua siitä. Kesään mennessä kuitenkin tavoitteena on lopettaa imetys ihan kokonaan.
Meillä on muutenkin ollut haipakkaa. Lisäksi meidän macin virtapiuha on sillä tavalla solmussa, ettei se enää lataa konetta. Muuttokuvioiden takia rahat on niin lopussa, ettei voida ostaa uutta. Sen takia on jäänyt kaikki koneenkäyttö; myös blogipäivitykset. Murmeli tosin on tyytyväinen, kun ei tarvitse kitistä mutsia pois koneelta ollenkaan :) Murmeli on nimittäin nyt siinä iässä, jossa hiffaa yllättävän paljon juttuja, oma tahto alkaa olla tosi vahva välillä, ja itsekseen puuhaaminen ei oikein kiinnosta. Toisaalta vierastaminen alkaa pikkuhiljaa väistyä, ja tilalle on tullut uteliaisuus uusia ihmisiä kohtaan. Murmeli on oppinut paljon uusia viittomia, uusin on "isi", samalla lapsi sanoo "SS". Eli teoria uuden sanan ja viittoman oppimisesta toimii! Murmeli siirtyi myös nukkumaan omaan huoneeseensa viime viikolla. Sitäkin jännitin ihan turhaan, muksu ei ollut moksiskaan ja nukkuu siellä ihan tyytyväisenä. Aamulla lapsi huutelee sängystään äitiä, kun on herännyt.
Tällä viikolla tiedossa on siivousta, järjestelyä ja vielä kerran siivousta. Edelleenkään meillä ei ole kaikki kamat purettuna ja paikoillaan. Saatiin sentään lainaan vaaterekki, kun eteisen kaapissa ei vieläkään ole sisuksia. Ilmeisesti ainoat vaihtikset sellaisiksi ovat Elfa ja Ikean Algot (tms). Kumpikaan ei oikein innosta... Saa vinkata parempia!
Lauantaina oli muutenkin erityinen ilta. Jos aikanaan oli hankalaa saada Murmeli nukkumaan, niin lauantain riehumisten seurauksena sai tyttö ilmeisesti jossain vaiheessa tarpeekseen. Isillä olisi vielä virtaa piisannut, mutta Murmeli meni omaan huoneeseena ja koitti itse kiivettä pinnasänkyyn tyyliin:"Nyt ei pysty enää". Nostettuani Murmelin sänkyyn alkoikin välitön kuorsaus :)
VastaaPoista