Tukholmassa

Olimme viime viikolla lasten ja mummun kanssa laivalla Tukholmassa. Menomatkalla lähinnä keskityttiin pallomereen ja kiroamaan sitä, ettei laivoilta taxfreestä nykyisin saa enää mitään juotavaa kylmäkaapista. Meillä oli tietenkin ollut ajatuksena nauttia muutama lasi kylmää kuohuviiniä siinä vaiheessa, kun Pikkuveli on saatu nukkumaan kahdeksalta. Ainakaan Viking Linen taxfreestä ei kuitenkaan saanut kylmäkaapista enää muuta kuin juustoa. (Muutenkin Viikkarin valikoima taxfreessä oli iso pettymys. Huomasin mm. että Fazerin suklaarasiat - Geisha, Julia jne - maksavat laivalla euron enemmän kuin meidän omassa S-marketissa.)

Matkamme määränpää oli Djurgårdenin saarella oleva sisäleikkipuisto Junibacken. Matkasimme sinne Slussenista lautalla. Viking Line saapuu nykyisin Tukholmaan klo 10, ja takaisinlähtö on jo klo 16.30. Aikaa maissa seikkailuun ei siis juurikaan ole, siirrot huomioiden. Meilläkin kesti yli tunti siihen, kun pääsimme rattailla laivasta ulos ja Slussenille lauttaa odottamaan. Lautta vei meidät Gröna Lund -huvipuiston sisäänkäynnille, josta oli vielä reilun 10 minuutin kävelymatka. 

Murmeli kurkkii lautalta ruotsinlaivaa

Junibacken itsessään oli oikein rattoisa kokemus. Siellä on erilaisia satuteemaisia tiloja, ja hauska satujuna, josta Murmeli piti eniten. Juna kulki Astrid Lindgrenin saduista rakennettujen maisemien ohi samalla kun taustanauhalta kerrottiin, mitä näkyvillä oli. Peppi Pitkätossun talossa oli kaikenlaista jännää puuhattavaa, kuten jättimäinen piparkakkutaikina-palapeli lattialla. Tarinajunan jälkeen parasta oli kuitenkin Muumimaailma. Siellä oli Muumitalo, huvimaja laiturin nokassa, soutuvene, pitkä tukin sisällä kulkeva liukumäki ja hauska karuselli. 

Muumimaailman karusellissa

Muumitalo

Muumimaailman vieressä oli söpö kahvila sekä lahjakauppa. Murmeli sai valita itselleen lahjan. Lahja-Niiskuneiti kuitenkin hukkui häneltä samantien ulos lähdettäessä. Huomasimme  tilanteen vasta lautalla, ja tästä alkoikin lohduton itku, jota kestikin sitten melkein koko loppuillan. Lapsi oli niin väsynyt, että pääsi lopulta Pikkuveljen rattaisiin nukkumaan. Itse kannoin kymmenkiloista pikkumiestä selkä vääränä takaisin laivalle. Soitin samalla myös Junibackenille; ystävällinen tyttö kävi etsimässä Niiskuneitiä ulkoa ja löysikin lahjakassin. Sovimme, että maksan postimaksun tilille ja he lähettävät nuken postissa. Seuraavana päivänä sama tyttö viestitteli, että nukke on lähdössä, ja että postimaksukin on niin pieni ettei meidän tarvitse sitä maksaa. Mahtavaa asiakaspalvelua!

Paluumatkalla Murmeli oli niin poikki, että tosiaan vaan lähinnä itkeskeli. Aika poikki oltiin kaikki, joten skumppaa oli saatava. Myöskään hytin lavuaaria ei saa enää nykyisin (onkohan koskaan saanut?) tukkoon, joten pikkupullojen viilennys ei onnistu mitenkään päin. Lopulta nappasin Pikkuveljen uudelleen reppuun ja marssin baariin ostamaan isot lasilliset Proseccoa. Kukaan ei kysellyt, minne niitä olen kuljettamassa, joten saimme vihdoin kaivatut villit hyttibileet käyntiin. Eli nukahdimme kaikki paikallista aikaa klo 20.

Ihania leivonnaisia Junibackenin kahvilassa

Peppi Pitkätossun talo

Pepin keittiö