Huh.

Edelleen pienessä kröhässä puuhaillaan muuttoa, pidetään vanhassa kodissa näyttöjä, etsitään kuumeisesti pesutornia, turvalukkoa, kaappeja ja tapetteja ja plänäillään. Kaiken muun ohella olen ehtinyt myös ravata työhaastatteluissa! Mutta rehellisesti sanottuna tuntuu vähän siltä, että lautanen on vähän turhan täynnä. Ihan kaikkea ei millään ehdi, varsinkaan kun jaloissa pyörii puuhakas pikkumimmi, joka iloisesti tyhjentää laatikoita sitä mukaa, kun täytän niitä. Ja juuri kun olen saanut kämpän siivottua näyttöä varten, ryhtyy tyyppi tyytyväisenä tyhjentämään keittiön kaappeja.

Nyt alkaa tosiaan näyttää vahvasti siltä, että palaan takaisin työelämään paria kuukautta suunniteltua aiemmin. Ihan lopullisesti mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta pakko laittaa pyörtä pyörimään nyt myös Murmelin hoitokuvioiden suhteen. Parin äitikaverin kanssa ollaan suunniteltu hoitoringin perustamista kun muksut ovat 1,5 vuotiaita. Mies vähän hangoittelee vastaan, koska onhan touhussa kauhea paperisota ja joka kuukausi maksettavat jos jonkinlaiset eläkevakuutusmaksut sun muut. Silti ajatus tuntuu jotenkin tosi hyvältä - tutut lapset ja taatusti pieni ryhmäkoko, ja sitten vielä osittain omassa kodissa, jolloin ne tylsät viemiset ja tuomiset pikkutaaperon kanssa rauhottuu hieman. Eikä kustannukset parin-kolmen muksun kanssa ole tarhaa kummallisemmat. Haaste onkin kai vaan löytää sopiva hoitaja! Saa vinkata hyvistä tyypeistä :)

Nyt pitää mennä lukemaan "Isänorsu, missä olet" -kirjaa ja sitten tappelemaan ekoista päikkäreistä. Outo huomio muuten: toisinaan, kun Murmelin kylpyjen väli on päässyt hieman venähtämään, alkaa lapsi tuoksua ihan juustonaksulta?!