Lisää viittomakieltä

Lisää, lisää, lisää. Murmeli on tottatotisesti oppinut tämän viittoman. Aivan mahtavaa - lapsi haluaa lisää ruokaa, lisää naksuja, lisää mangoa, lisää banaania, lisää leipää, lisää kutitusta, lisää laulamista, lisää hassuja ilmeitä, lisää juoksemista ostoskärryjen kanssa ruokakaupassa, lisää riehumista, lisää Jaffa-hedelmäkuoroa, lisää ipadia, lisää nenänimurointia; kesken imetyksenkin muksu ilmoittaa varmuuden vuoksi haluavansa lisää. Hassua ja niin söpöä! Ja kätevää: muksun ei tarvitse korottaa ääntään, vaan hän voi viileän rauhallisesti viittoa.

Lisää hedelmäkuoroa!

Muista viittomista sujuu edelleen "valmis" ja toisinaan myös "maitoa". "Syödä" on vielä hieman hakusessa, mutta periaatteessa onnistuu. Samoin tapailemme sanaa "kirja". Mummua Murmelin viittominen huvittaa kovasti. Hänestä on hauskaa, kun lapsi rauhallisesti viittoo vaikkapa mummua jatkamaan matkaa, jos mummu erehtyy rattaita työntäessään pysähtymään esimerkiksi näyteikkunan eteen. Tänään mummu oli myös joutunut laulamaan muksulle pitkään, kun tämä jatkuvasti vaati lisää laulua. Olin tänään nimittäin asioilla ja mm. pankissa nostamassa valtaisan lainasummamme (ja siirtämässä sen ihan samantien eteenpäin asuntomme myyjälle).

Mies on tästä ekasta isosta velkataakastaan sen verran syrjällään, että kiikuttaa harva se päivä kotiin casino-arpoja, lottokuponkeja ja viking lotto -kuponkeja. Casino-arvoilla voitimmekin ensin 10 euroa, jolla ostettiin 2 uutta arpaa, ja sitten niillä 5 euroa, jolla ostettiin 1 uusi arpa, ja lopulta kierre katkesi tylsään "osallistu lisäarvontaan" -voittoriviin. Joudutaan siis luultavasti maksamaan lainaa ihan perinteisillä kuukausierillä...